Wednesday, September 16, 2015

VMCIA: Sidadaun Tomak Iha Direitu ba Moris Di’ak



Asuntu moris di’ak hanesan asuntu ne’ebé ligadu tebtebes ba aktividade ekonomia. Governu, ne’ebé nu’udar orgaun ekzekutiva, halo esforsu oioin no halo ona aproximasaun hodi kontinua enkoraja sidadaun tomak iha prosesu ba moris di’ak. Tanba Estadu Timor-Leste iha dever ba fornese oportunidade moris di’ak ba sidadaun tomak.

Vice-Minstro do Comérçio, Indústria e Ambiente (VMCIA) Filipus Nino Pereira afirma, ekonomia sai hanesan seitór importante iha dezenvolvimentu nasionál. Tanba asuntu ekonomia ligadu ho moris sidadaun tomak nian, no ne’e sai hanesan direitu sidadaun nian.

“Iha dezenvolvimentu, ekonomia mak tenke komanda, se ita hakarak kona-ba moris di’ak. Ita la’ós hasoru problema fíziku ka mentál (defisiénsia) maibé tanba ita la iha kapasidade em termos de economia. Entaun Governu mós buka solusaun oinsá hakbiit ninia sidadaun sira liuhosi organizasaun – grupu ki’ik sira-ne’ebé mak komunidade sira organiza malu hodi halo aktividade ekonomia. Tanba sidadaun tomak ida direitu ba moris di’ak.”  Vise-ministru ne’e hateten uainhira vizita defisiente sira iha sekretariadu Asosiasaun Defisiénsia Timor-Leste, Mascarenhas, Dili (16/09).


Vise-ministru hatete liutan, dezenvolvimentu nasionál nu’udar responsabilidade sidadaun tomak nian. Sidadaun tomak tenke partisipa – tuir ninia kbiit – inkluzivamente iha prosesu dezenvolvimentu. Tanba ne’e, presiza organiza malu iha grupu para tau forsa hamutuk, nune’e bele iha kbiit liutan hodi halo aktividade sira-ne’ebé importante ba moris di’ak.

“Subvensaun Públika, ne’ebé Estadu aloka tinan-tinan, iha para insentiva produtividade komunidade nian. La’ós mosu para kria dependénsia ba orsamentu ne’e, maibé atu fortifika de’it komunidade – liuliu sira ne’ebé organiza an iha grupu – para bele iha kbiit.” Hateten tan vise-ministru.  

Vise-ministru ninia vizita hanesan aproximasaun ne’ebé ho objetivu atu rona direita problema ne’ebé defisiente sira haosru. Diretor Ekzekutivu Asosiasaun Defisiénsia Timor-Leste João Pequinho, hateten, Timor-Leste iha sidadaun ne’ebé ho defisiénsia hamutuk porsentu 4.6. Ema sira ho defisiénsia barak mak organiza an hamutuk ho ema lahó defisiénsia hodi halo aktividade ekonomia.

“ADTL hanesan organizasaun mahon ba organizasaun sira-ne’ebé serbisu iha área defisiénsia. Iha organizasaun membru hamutuk besik 20 resin. ADTL mós identifika ona ema sira ho defisiénsia ne’ebé halo aktividade ekonomia -  hanesan negósiu, grupu indústria ki’ik no mós kooperativa.” Hateten diretor ne’e.

Tuir João, iha planu hakarak dezenvolve ADTL sai hanesan sentru informasaun  no sai mós sentru kooperativa ba defisiente sira, nune’e bele fasilita merkadu ba produtu sira-ne’ebé  mai hosi ema ho defisiénsia rasik. Tanba ne’e, ADTL hakarak estabelese duni Kooperativa ba Ema ho Defisiénsia, maibé presiza tulun husi Governu kona-ba apoiu finanseiru no kapasitasaun.

“Ba oin, hakarak estabelese duni kooperativa maibé presiza apoiu balun husi Governu. Tanba maioria ema ho defisiénsia la iha koñesimentu kona-ba kooperativa. Presiza hetan treinamentu kona-ba jestaun, planu negósiu, no mós kontabilidade.” Hateten tan.
Jestór programa Rigoberto Monteiro mós akresenta, ADTL halo ona verifikasaun ba ema ho defisiénsia ne’ebé organiza an hamutuk ho ema lahó defisiénsia hodi halo aktividade ekonomia. Maioria grupu sira-ne’ebé sira verifika mak grupu indústria ki’ik, grupu rai osan no mós grupu negósiu.

“Defisiente sira envolve iha grupu barak, maibé problema mak sira la iha koñesimentu no la iha kbiit. Sira envolve an iha grupu kooperativa, sira rai osan hamutuk maibé la-hatene jere no osan rai la seguru tanba la iha fatin atu rai.” Hatete Rigoberto momentu ne’e.

Ema ho defisiénsia barak mak iha kriatividade no talenta maibé problema mak ladun iha oportunidade ba sira. Nune’e mós sira hasoru diskriminasaun iha sosiedade ne’ebé sira eziste. Dalabarak sira mak ema sira-ne’ebé hein de’it tulun no la iha kbiit halo aktividade ne’ebé ema lah’o defisiénsia halo. Tanba ne’e, dalan di’ak liu mak hakbiit sira-nia kapasidade ekonómika nune’e sira bele moris ho di’ak.  

No comments:

Post a Comment