Iha tempu uluk Reinu
ida moris husi Don Tes Mali. Reinu ne’e nahas hafoin revolta iha Maun-Fahe
(temi ba Distritu Manufahi). La’ós lakon nia vida iha momentu revolta maibé mós
partisipa iha enkontru ordináriu ba planu revolta hasoru malae portugés (1912).
Faktu ne’e hatudu momentu selebrasaun revolta Manufahi ne’ebé komemora
iha loron 28 Novembru 2012.
Iha serimónia nasionál ne’e temi mós sakrifisiu liurai sira ne’ebé prezide husi Don Boa Ventura brani funu hasoru kolonialista. Liurai sira ne’e temi ida-idak ho sira-nia reinu nia naran, ne’ebé haktuir husi lianain sira iha momentu selebrasaun ne’e.
Iha serimónia nasionál ne’e temi mós sakrifisiu liurai sira ne’ebé prezide husi Don Boa Ventura brani funu hasoru kolonialista. Liurai sira ne’e temi ida-idak ho sira-nia reinu nia naran, ne’ebé haktuir husi lianain sira iha momentu selebrasaun ne’e.
Don Tes nia mate la rai mai jerasaun
sira kazu ka saida maka kauza nia lakon vida. Tanba la iha faktu klaru kona-ba
kazu ne’ebé lori nia lakon husi mundu. Maibé nia husik hela istória
loloos ne’ebé haktuir husi jerasaun ba jerasaun. Nia mate , istória kulturál haktuir
katak kauza husi asaltu ne'ebé halo husi nia as'wain sira rasik.